Noguchi-sakkipeli

Monista 1900-luvun merkittävien modernien taiteilijoiden suunnittelemista shakkisarjoista harva oli yhtä innovatiivinen ja syvästi perinteisiin juurtunut kuin japanilais-amerikkalaisen kuvanveistäjän Isamu Noguchin luoma shakkipöytäkokonaisuus, joka esiteltiin vuonna 1944 New Yorkin Julien Levy Galleryssä järjestetyssä Imagery of Chess -näyttelyssä, jonka järjestivät Levy sekä taiteilijat Marcel Duchamp ja Max Ernst.

Sodan aikainen laadukkaiden materiaalien puute sekä rajoitti että inspiroi Noguchia. Shakkinappuloiden suunnittelussa, joista tuli esikuvia hänen muille tuon aikakauden veistoksilleen, Noguchi keksi yksinkertaisen mutta nerokkaan järjestelmän, jossa ohuet muotoillut materiaalitasot lovettiin yhteen luoden täysin kolmiulotteisia esineitä mahdollisimman vähällä materiaalilla. Materiaalipula sai hänet myös valmistamaan nappulat uudesta kokeellisesta sotamateriaalista, Plexiglasista, jota kehitettiin massatuotantoon lentokoneiden läpinäkyviä kuomuja ja tykkitorneja varten.

Japanilais-amerikkalaisena sekataustaisena Noguchi yhdisti intohimonsa uraauurtaviin modernisteihin muotoihin syvään kunnioitukseen sekä itämaisten että länsimaisten kulttuurien historiaa ja perinteitä kohtaan. Hänen rakkautensa historiallisiin intialaisiin ja persialaisiin shakkimuotoihin sai lisäpontta hänen suhteestaan (1943–1947) nuoreen intialaiseen naiseen, Tara Panditiin, joka oli Intian pääministerin Jawaharlal Nehrun veljentytär. Tavallisten länsimaisten mustavalkoisten nappuloiden sijaan Noguchi teki hahmonsa läpikuultavasta punaisesta ja vihreästä Plexiglasista jäljitelläkseen rubiineja ja smaragdeja, joita usein esiintyy mogulikoruissa. Tornia lukuun ottamatta kaikissa muissa nappuloissa on päänmuotoiset hahmot ja kaarevat selkämykset. Kuninkaalla ja kuningattarella on korostuneet sukuelimet osoittamaan heidän lisääntymis- ja hallitsijavoimiaan.

Hän jäljitteli intialaisten ja persialaisten mustien lakattujen lautojen kauneutta, joissa oli pyöreitä, keskipisteeseen upotettuja helmiäis- tai norsunluukoristeita, mustaksi ebonoidulla, kaarevareunaisella pöydällään, jossa oli valkoisia pyöreitä upotuksia neliöiden sijaan.

Alkuperäisten shakkinappuloiden kohtalosta ei ole tietoa, mutta siitä lähtien, kun Isamu Noguchin kadonneen alkuperäisen vuoden 1944 shakkisarjan jäljennös esiteltiin vuonna 2005 Imagery of Chess Revisited -näyttelyssä, Noguchi-museo on saanut runsaasti pyyntöjä uudesta painoksesta.

Noguchi-museo ja AMEICO ovat tehneet materiaalitutkimusta jo jonkin aikaa ja ovat innoissaan voidessaan julkaista uuden painoksen vuoden 1944 Noguchi-shakkisarjasta, johon kuuluu tyylikäs musta Perspex-taittolauta, jossa on punaisia ja läpikuultavan valkoisia pyöreitä upotuksia, jotka on mallinnettu taiteilijan alkuperäisen pöytälevyn suunnittelun mukaan.